Danemanian Grandessa "Kiukkis"
20.11.2001 - 24.5.2013
Lokakuussa 2009 Kiukkis muutti "eläkepäiville" Lappeenrantaan "sijaisemonsa" Aijan siipien suojaan. Arkea uudessa(vanhassa) laumassa on jakamassa Kiukkiksen riemuksi ...ja harmiksi walesin springerspanieli uros Karo. Luonnollisesti Kiukkis välittömästi otti ansaitusti haltuun "lauman Prinsessa"- viran!
"Kun koira haukkuu kuuta, kyseessä on uskonto; mutta kun hän haukkuu muukalaisia, se on isänmaallisuutta!" - David Starr Jordan
Tanskandoggi narttu
Danemanian Grandessa
isä: Blaaholm´s Criss-Cross
emä: Danemanian Betty Boob
Kiukkiksen sukutaulu (KoiraNet)
Kasvattaja: Marika Rytinki, kennel Danemania
Terveys:
Kiukkista ei ole rgt-kuvattu. Koskaan se ei ole kroppaansa oireillut, vanhemmalakaan iällä. Liikkuu normaalisti edelleen (ikää 7-vuotta), jaksaa samat lenkit kuin muukin lauma.
Tämä koira on ollut niin perusterve pakkaus, ettei paremmasta väliä. Nuorempana eläinlääkäri käynnit olivat lähinnä rokotuksia ja tapaturmien paikkailua: jokunen tikkaus, katkenneen/haljenneen hampaan poisto jne.. Nuorempana Kiukkis oli todella vilkas ja hieman tapaturma altis...
Kiukkis steriloitiin n. 2- vuotiaana.
Luonne ja harrastukset:
Kiukkis on sellainen suuri pieni koira... Maailma on sen mielestä välillä hyvinkin pelottava tai ainakin vähän hirvittävä paikka... Ääntään tämä tyttönen ei säästele vaan käyttää sitä surutta ilmoittaessaan todellisista tai kuvitelluista liikkujista (..siis vihollisista). Mutta kyllähän tähän maailmaan ääntä mahtuu...
Aiemmin harrastin Kiukkiksen kanssa melko aktiivisesti tottelevaisuuden lisäksi pelastuskoira hommia. Aluksi hakua sekä raunioita, myöhemmin keskityimme jälkeen, joka oli koiralle huomattavasti sopivampi laji... Kiukkis nimittäin useimmiten "järkyttyi" suunnattomasti löydettyään maalimiehen, mistä se ilmoitti melkoisella metelillä kojoottimaiseen tyyliin... Onhan se nyt kamalaa, että ihmisen hajun perusteella löytyy ihminen ;) Jäljellä Kiukkis on luonteeseensa nähden hyvinkin tasapainoinen ja tarkka, eikä anna ympäristönkään häiritä samalla tavalla kuin muissa lajeissa.
Myös agilityä harrastelimme muutaman vuoden melko aktiivisesti. Suuri kiitos kouluttajillemme, Tornion kennelkerhoon, kärsivällisyydestä ja huumorintajusta!! Jopa agirotu joukkueessa "edustimme" kertaalleen.. (ei kyllä erityisen voitokkaasti.. tuomari oli Kiukkiksen mielestä "paha setä", mikä hieman vaikeutti suorittamista.. mutta hauskaa oli, ainakin yleisöllä!)
Harrastustoiminta jäi Kiukkiksen kanssa vain harrastukseksi, mihinkään todellisiin koitoksiin emme koskaan lähteneet. Nykyisin harrastukset painottuvat pitkiin metsälenkkeihin ja niiden ohessa mieltä virkistäviin tottis yms temppuihin.
Kukkis on sellainen erilanen seurakoira. Sen maailmankuva on selvästi hyvin toisenlainen kuin suurimmalla osasta tuntemistani rekuista.. Ja jos koiralla voi olla vilkas mielikuvitus, niin Kiukkiksella sellainen taatusti on! Tämä koira on välillä todella rasittava ja välillä uskomattoman riemastuttava ja rakastettava...
Kiukkis rakastaa ruokaa, pehmeitä paikkoja sekä metsässä vapaana lenkkeilyä... ja sijaisemo Aijaa :) Temppujen tekeminen on mukavaa, mutta kaikkeen muuhun "komenteluun" se on alkanut "vanhoilla päivillään" suhtauta melko loukkaantuneesti... Oma lauma on Kiukkikselle kaikki kaikessa.
"Jos hän halusi koirankeksin,
hän yksinkertaisesti istui lähellä
keksipakettia ja tuijotti hiljaa
jompaakumpaa meistä.
Jos hän ei pelkästään tahtonut keksiä,
vaan koki sen oikeastaan oikeudekseen,
hiljaiseen tuijotukseen liittyi
pään kumarrus ja kulmien rypistys,
millä hän syytti meitä silkasta julmuudesta,
ehkä jopa rikollisesta toiminnasta."
- George Pitcher, "the dogs who came to stay"
